Tämä kartta näyttää missä Suomen telakoilta lähteneet laivat ovat nykyään

Lenkkeillessäni Helsingin telakan ohi tulin miettineeksi missä kaikki Suomessa tehdyt botskit nykyään seilaavat. Päätin selvittää asian yhdestä maailmantaloutta seuraavasta ”isosta datasta”, eli kansainvälisestä laivojen AIS-paikannusdatasta. Tulos sekä ilahdutti että järkytti minua.

Mikä ilahdutti? (Kartasta aukeaa klikkaamalla interaktiivinen versio)

AIS-tiedoista kaivoin alla olevaan karttaan viimeisimmät tunnetut sijainnit useimmille maailman merillä juuri nyt liikennöiville Suomessa rakennetuille aluksille. Kuvasta aukeaa klikkaamalla interaktiivinen versio. Telakkateollisuutemme kuuluukin olla kansallinen ylpeyden aihe, sillä Helsingistä, Turusta ja Raumalta lähteneitä paatteja löytyy juuri tänäänkin kaikilta maailman meriltä.

Laivat kartalla, linkkiä seuraamalla aukeaa interaktiivnen versio
Klikkaa kuvaa avataksesi interaktiivisen version.

Mikä järkytti?

Tieto lisää tuskaa, eikä tieto laivojen sijainneista ole poikkeus. AIS-tietokannasta selviää monen viime vuosina liikenteestä poistetun laivan leposija: Useimmat suomalaisvalmisteiset alukset ovat lopulta päätyneet romuksi kehittyviin maihin.

AIS-tiedoista löysin peräti 40 suomessa rakennettua laivaa jotka on ajettu rantaan Chittagongin tai Alangin erityisen pahamaineisissa ”laivahelveteissä” aivan viime vuosina. Arman Alizad teki ristiretki-ohjelmaansa järkyttävän jakson näitä laivoja purkavien työläisten arjesta: Orjapalkalla ja ilman suojavarusteita työskentelevät usein alaikäiset työntekijät käsittelevät ongelmajätettä täynnä olevia laivoja henkensä kaupalla.

Tuttu laivainsinööri kertoi että vastuuton romudumppaus kehitysmaihin on vastaisuudessa entistä hankalampaa, kiitos YK:n sopimuksen. Hyvä niin. Lienee kuitenkin paikallaan kysyä miksei näitä seikkoja ole Suomessa nostettu osaksi keskustelua valtion pohdiskellessa kotimaisen telakkateollisuuden tukemista verovaroin.

Armanin ristiretki Chittagongista löytyy maksullisena ruutu-palvelusta. Yle areenasta löytyy myös etelä-korealainen dokumentti laivanpurkajien arjesta.

Työläisiä Chittagongin rannalla. Isosta datasta selvisi, että juuri tänne suuri osa 70 ja 80-luvulla Suomessa rakennetuista laivoista ovat lopulta päätyneet. (Kuva: Stéphane M Grueso, CC-lisenssi)